”Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi.” (Opetushallitus 2014,16).
Tälle sivulle on koottu Etelä-Pirkanmaan ympäristökasvatuspolun tavoitteet ja tehtäväehdotukset luokka-asteittain. Tavoitteet ovat opetussuunnitelman laaja-alaisia tavoitteita, joista on haettu tähän polkuun minimitavoitteet ympäristökasvatuksesta. Lisämateriaalia löytyy ylävalikon kohdasta Lisätietoja. Siellä on Ympäristökasvatuksen vuosikello sekä muuta lisämateriaalia. Lainaamo sisältää koulujen yhteiskäyttöiset ympäristökasvatuksen välineistön lainauspalvelun. Polku on toteutettu osana Opetushallituksen Etelä-Pirkanmaan ympäristökasvatushanketta 2023-2024.
Polku on jaettu kahteen osaan: luontosuhde ja ilmastotoimijuus. Luontosuhde painottuu parittomina lukuvuosina ja ilmastotoimijuus taas parillisina lukuvuosina. Ympäristökasvatuspolun tavoite on toimia pedagogisena välineenä kohti ekososiaalista sivistystä. Oppimisen tulisi olla kuin tutkimusmatka, jotta pääsisimme kohti ekososiaalista sivistystä. Kokeillaan rohkeasti uutta, erehdyksistä opitaan ja aina voimme palata oppimisen poluilla taaksepäin (Erkka Laininen, 2022).
Polun tehtävien tekemisessä kannattaa hyödyntää koulun ja kunnan somekanavia luomaan näkyvyyttä ympäristökasvatukselle ja tuomalla oppilaille merkityksellisyyttä. Lisämateriaalia-välilehdeltä löytyy kuntien viestinnästä vastaavien yhteystiedot sekä paikallisten sanomalehtien yhteystiedot.
Ympäristökasvatuksen Davis-sääasema löytyy Sorrilan yhtenäiskoulun katolta.
Hanketyöntekijä, Valkeakosken kaupunki
maria.westerholm@edu.valkeakoski.fi
Hanketyöntekijä, Valkeakosken kaupunki
Valkeakosken Roukon ja Sorrilan yhtenäiskoulujen kouluniityt mahdollistavat luonnon monimuotoisuuteen liittyvän ilmasto- ja ympäristökasvatuksen. Tällä tuetaan Sääksmäen kansallismaiseman perinnebiotoopin vahvistumista ja tuntemuksen lisääntymistä.
Valkeakosken kouluniittyjen perustamisen on mahdollistanut Metsä Groupin luontohankkeiden rahoitusohjelma 2025. Kouluniittyjen perustamishanke laajentaa Etelä-Pirkanmaan ympäristökasvatuspolku-oppimateriaalia, tarjoten mahdollisuuksia hyödyntää kulttuuri- ja elinalueita osana perusopetuksen oppimisympäristöä. Sivustolle on kerätty hankkeessa tuotettuja materiaaleja ja oppimiskokonaisuuksia kouluniittyjen monipuolisesta hyödyntämisestä koulujen ympäristökasvatuksessa.
Kouluniitty keskittyy lisäämään luonnon monimuotoisuutta rakennetuissa ympäristöissä ja vahvistamaan pölyttäjäkäytäviä uhanalaisille lajeille. Siihen osallistuu oppilaita alueen kouluilta, jotka työskentelevät yhdessä paikallisen biodiversiteetin parantamiseksi. Kouluniityllä korostetaan siementen keräämistä menestyvistä perinteisistä lajeista käytettäväksi uusien niittyjen perustamisessa, ympäristökasvatuksen edistämisessä ja kestävien käytäntöjen edistämisessä kansallisen opetussuunnitelman mukaisesti.
Perinnebiotoopin - tässä tapauksessa Sääksmäki-Valkeakosken, vahvistaminen. Tämä tarkoittaa perinteisten elinympäristöjen määrän ja terveyden lisäämistä alueella.
Pölyttäjien esiintyvyyden lisääminen. Tavoitteena on luoda vieraanvaraisempi ympäristö pölyttäjille, kuten mehiläisille ja perhosille.
Perinteisten maisemien hoidon parantaminen. Kouluniityt edistävät näiden arvokkaiden maisemien ylläpitoa.
Toimivan ympäristökasvatuksen edistäminen koululaisille ja heidän tietämyksensä lisääminen ympäristöstä ja perinteisistä kasveista. Oppilaat oppivat aktiivisesti biodiversiteetistä ja osallistuvat siihen.
Kylvämällä monipuolisen valikoiman kotoperäisiä luonnonkukkia. Nämä kukat on valittu huolellisesti houkuttelemaan pölyttäjiä ja parantamaan paikallista ekosysteemiä.
Luomalla pölyttäjäkäytäviä. Nämä käytävät tarjoavat käytäviä pölyttäjille siirtyä eri ravinnonlähteiden välillä.
Sisällyttämällä biodiversiteettielementtejä kouluniityille. Näitä elementtejä voivat olla hyönteishotellit, lahopuu ja muut ominaisuudet, jotka tukevat useita lajeja.
Maaperän mittaus ja dokumentointi. Tämä käytännön kokemus antaa heille mahdollisuuden ymmärtää kohteen ominaisuuksia.
Säännöllinen osallistuminen niityn hoitoon. Tähän sisältyy toimintoja, kuten siementen kylvö, kitkeminen ja niityn edistymisen seuranta.
Oppiminen kasvilajeista, hyönteisistä ja pölyttäjistä. Niitystä tulee interaktiivinen luokkahuone ympäristökasvatukseen.
Rakenteiden, kuten hyönteishotellien ja perhospalkkien, luominen. Tämä edistää biodiversiteettiä ja antaa oppilaille mahdollisuuden osallistua suoraan paikallisten hyönteisten hyvinvointiin.
Kouluniityllä tuetaan kansallisen pölyttäjästrategiaa, joka korostaa:
Pölyttäjille sopivien elinympäristöjen lisääminen. Kouluniityt tarjoavat arvokkaita ruokinta- ja lisääntymisalueita.
Pölyttäjäystävällisten kasvivalintojen edistäminen. Valitut luonnonkukat tarjoavat monipuolisen valikoiman ravinnonlähteitä pölyttäjille.
Yhteisön osallistuminen pölyttäjien suojeluun. Projekti lisää tietoisuutta ja kannustaa yksilöitä luomaan pölyttäjäystävällisiä tiloja omiin takapihoihinsa.
Kouluniityt ovat yhteistyöhankkeita, johon osallistuu useita organisaatioita, kuten Valkeakosken kouluniityissä:
Villi Vyöhyke ry: Yhdistys, jolla on laaja kokemus kouluniittyjen perustamisesta, vastaa siementen keräämisestä ja projektin ohjauksesta.
Sääksmäki-seura: Paikallinen perinne yhdistys, joka on kiinnostunut laajentamaan opiskelijoiden osallistumista perinteisten niittyjen ylläpitoon.
Valkeakosken kaupungin työllisyyspalvelut: Tarjoaa kesätyömahdollisuuksia nuorille osallistua niittyjen hoitoon.
Suomen luonnonsuojeluliitto, Valkeakosken yhdistys: Osallistuu niittyjen kasvilajien suunnitteluun ja siementen keräämiseen.
Valkeakosken kaupungin ympäristöasiantuntijat ja maisema-arkkitehdit: Tarjoavat asiantuntemusta ja tukea projektin suunnittelussa ja toteutuksessa.